Vähän lisää rapsaa

by admin

Näin lepopäivän jälkeen sitä pyörii taas monenlaista mielessä ja työpöydällä. Tässä joitakin pieniä hajatelmia…

- Kirjan viimeistely on käynnissä. Kirjoittaminen on itse tukossa. Lauseet ovat könkköjä ja kömpelöitä. No tänä aamuna pääsin vähän kirjoittamisen makuun.

- Oli hyvä veto päättää jättää kellot laukun pohjalle. Täällä olosuhteet tekevät enemmän kuin uimarit. No ei ihan niinkään. Mutta uimareiden asenne on kohdallaan ja kaikki hymyilee. Miksi ottaa mukaan kelloja kun olosuhteet ovat niin erit kuin kotihalleissa? Kyllä ne SM- ja EM- kilpailut sitten kertovat missä mennään.

- Olen pitkään miettinyt postausta, jota en saa vaan valmiiksi. Haluaisin kirjoittaa suomalaisen uinnin murroksesta. En haluaisi vaan loukata ketään. Haluaisin sanoittaa jotenkin viisaasti sen että uintimaailma ”ammattimaistuu” Suomessa. Tämä jättää yhä vähemmin tilaa ”taiteilijavalmentajille”. Valmentajien tulee olla enemmän sellaista lauantaimakkaraa tai metripullaa, jotta esimerkisi vapaaehtoisvetoiset johtokunnat pystyvät elämään koutsin kanssa. Olen elävä esimerkki tästä. Kun on liian hankala, ei hankaluutta voi perustella edes tuloksella. No nykyisin olen leppoisa kuin mikä, mun kanss elää kuka vaan :) .  Mutta miten tämän kirjoittaisi ulos valmentaja siskoille ja veljille? Siis sellaisen neuvon, että meidän tulee oppia käyttäytymään kuin oikeissa töissä, jossa on esimiehiä ja sovittuja toimintoja ja käytänteitä. Samalla haluaisin tuoda esille myös sitä puolta seuroille ja seurajohtajille, ettei metripulla tai lauantaimakkara taida kuitenkaan tehdä sitä tulosta. Siis jotenkin sanottaisin ohjeen että ”hei koutsit, pidä cv ja itsesi kunnossa, work your muscles and attitude” ja ”hei seurajohtajat antakaa koutseille siimaa, isossa kuvassa Suomessa on liian vähän osaamista suhteessa järjestäytymisen hintaan. Jos järjestäydytte liikaa järjestätte osaamisen ulos seurasta.” No ehkä tyydyn tähän.

Nyt houkuttaa kävely rannassa.293A55D9-8D39-4080-A9F2-3CE572530F84